Pisin ystävyyssuhteeni on kestänyt yli neljä vuosikymmentä. Se alkoi, kun isäni ja äitini lähtivät ostamaan lehmää naapurikylästä Vehkajärveltä ja minä olin mukana. Navetassa katsottiin lehmät, sikalassa siat ja tallissa hevoset. Ujostelin vähän. Touhukas ja reipas ikätoverini Tuija sen sijaan esitteli asiantuntevasti eläimet.
Kauppa vahvistettiin pirtissä. Asian sinetiksi juotiin kahvit. Katosta roikkui keinu, jolla Tuija liiteli hurjasti. Join jo silloin mielelläni kahvia. Maitohampaani heilui ja irtosi, kun haukkasin jotain herkkua. Nyin äitiä hihasta kysyäkseni, miten nyt toimitaan. Äiti ei ehtinyt antaa heti huomiotaan, joten nielaisin hampaan päästäkseni kiperästä tilanteesta.
Kun asia tuli julki, aikuiset päivittelivät hampaan nielemistä ja käänsivät sen sitten jonkinlaiseksi nokkelaksi urotyöksi. Siitä rohkaistuneena menin keinumaan Tuijan kanssa, ja sen jälkeen leikimme yhdessä. Seuraavan kerran tapasimme Pohjan ala-asteella 12-vuotisen koulutaipaleemme alkaessa. Olimme aina samalla luokalla.
Kouluajoista lähtien ystävinäni ovat säilyneet myös Leena ja Teija. Helsingin opiskeluvuosina ystävystyin myös Jaanan kanssa. Pirkko ja Pauli puolestaan tulivat tärkeiksi, kun olimme nuoria aikuisia.
Jo edesmennyt Irja oli samalta kylältä kotoisin, mikä oli ensimmäinen meitä yhdistävä tekijä. Paulaan taas tutustuin kunnan luottamustehtävässä. Liisa ja Rauno ovat läheisimpiä naapureita Pajulassa.
Jokunen vuosi sitten aloimme kokoontua neljän naisen voimin. Tellervoihin kuuluvat Anu, Sanna, Tiina ja minä. Kokoontumisissa jaoimme elämäntilanteemme ja tulevaisuuden toiveemme. Emme ole tavanneet vähään aikaan nelisin, mutta tiedän, että tarvittaessa saamme tukea toisiltamme.
Nimeltä mainitsemieni ystävien lisäksi arvostan ja pidän tärkeinä montaa muutakin henkilöä. Esimerkiksi luottamustehtävissä tapasin ihmisiä, joiden kanssa pidän edelleen yhteyttä. Lisäksi opintojen kautta olen saanut tutustua lähtemättömän vaikutuksen tehneisiin persooniin.
Paikallisiin ammattilaisiin voin luottaa vaikkapa rakennustöissä. Kyläläisten kanssa arki sujuu, ja harrastuspiireissä on ollut ilo olla mukana.
Ystävyyssuhteiden peruspilarit ovat luotettavuus, turvallisuus ja hyväntahtoisuus. Ystävän seurassa on mukava olla, ja ystävät antavat asioille näkökulmia. Sanonta ”Vanha ystävä on lääkäriä hyödyllisempi” pitää hyvin kutinsa.
Suomessa toteutuu lähivuosina suuria suunniteltuja muutoksia muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Paljon suunnittelematontakin tapahtunee. Kunnat muuttavat koko ajan toimintaansa ja yritykset suunnittelevat ja sopeuttavat. Juuri mikään ei ole entisellään.
Yksilönkin pitää suunnitella tulevaisuuttaan. Vinkkejä kyllä saa, kun esimerkiksi pankit opastavat talousasioista, ja vanhuspalveluista vastaavat ohjailevat asuinpaikan valinnassa.
Minä haluan asua vanhana ystäväntalossa, jos en omassani pärjää. Ystäväntalossa toinen auttaa toista ja siellä on turvallista. Ystäväni ovat siellä.
Jos en joskus kykene pitämään puoliani, pitäkää te ystäväni minusta ja haaveestani huolta.
Hyvää ystävänpäivää!
