Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Lounaalle KangasallaLounaalle Kangasalla

Geologian tutkimuskeskus ottaa näytteitä Kangasalla

Geologian tutkimuskeskus (GTK) täydentää geokemian tietokantaansa ottamalla maaperä- ja vesinäytteitä 7.–23 elokuuta Kangasalan pohjoisosassa Matalajärven ja Teerinevan ympäristössä.

Uutiset - 3.8.2017 kello 14.30
Kangasalan Sanomat
Geologian tutkimuskeskus ottaa näytteitä Kangasalla
Maaperänäytteet otetaan lapiolla alle metrin syvyyteen ulottuvista kuopista. Näytteenoton jälkeen kuoppa täytetään ja peitetään. Kuva: Jari Väätäinen, Geologian tutkimuskeskus 2010

Näytteitä otetaan myös Orivedellä ja Tampereella.

Maaperänäytteet otetaan lapiolla alle metrin syvyyteen ulottuvista kuopista. Näytteenoton jälkeen kuoppa täytetään ja peitetään. Vesinäytteet otetaan pääasiassa lähteistä ja pienistä virtavesistä.

GTK:n työntekijät liikkuvat alueella autolla teitä pitkin ja maastossa kävellen. Näytteenotosta ei koidu ympäristölle haittaa.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!

Näytteenotto on osa GTK:n taustapitoisuuskartoitusta, jonka tavoitteena on selvittää useiden eri alkuaineiden tavanomaiset luonnolliset taustapitoisuudet maaperässä.

Pitoisuustulokset tallennetaan valtakunnalliseen karttapalveluun, joka on julkinen. Vesinäytteistä määritetään noin 40 eri alkuaineen pitoisuus- ja ominaisuustiedot. Tieto vesien luonnollisista alkuainepitoisuuksista vahvistaa alueiden geokemiallista kokonaiskuvaa.

Kartoituksen myötä saadaan lisätietoja maaperän koostumuksesta ja siitä, miten suuria raskasmetallipitoisuuksia eri maalajeissa voi luonnostaan olla ja missä ihmisen toiminta näkyy ympäristöissä.

Geokemiallinen kartoitus palvelee ympäristötutkimuksia. Tietoa tuotetaan ympäristöviranomaisten ja alueen toimijoiden käyttöön.

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista velvoittaa selvittämään nämä niin sanotut taustapitoisuudet, kun arvioidaan maaperän pilaantuneisuutta. Tietoa luonnostaan tavanomaista suuremmista metalli- ja arseenipitoisuuksista maaperässä ja vesissä voidaan hyödyntää myös kaavoituksessa.

Sekä ravinteiden, raskasmetallien että arseenin luonnolliset pitoisuudet kuvastavat kallioperän ja maaperän kehityshistoriaa. Pintamaassa voi näkyä lisäksi ihmisen toiminnan vaikutus. Esimerkiksi liikenteen tai teollisuuden päästöt voivat kulkeutua sateen ja pölyn mukana maaperään ja ojitukset vaikuttaa vesien tilaan.

Kommentoi / Keskustele aiheesta

Kangasalan Sanomat edellyttää, että verkkokeskustelu käydään asiallisesti ja hyvässä hengessä. Poistamme kommentit, joissa loukataan ihmisarvoa, yllytetään rikokseen, rasismiin tai jotka ovat muutoin sopimattomia tai hyvien journalististen tapojen vastaisia.

Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
~
Takaisin ylös