Kunnan elinkeinotoimi järjestää hankintaillan. Tapahtuman ideana on opastaa, miten paikalliset yrittäjät pääsevät kunnan kanssa asiakassuhteeseen.
Kunta on merkittävä tavaroiden ja palveluiden ostaja. Kunta lähettää vuosittain itse 105 000 myyntilaskua ja käsittelee 46 000 ostolaskua.
Noiden 46 000 ostolaskun joukossa on lukematon määrä pienhankintoja, joita ei kilpailuteta ja joita paikalliset yrittäjät voisivat kunnalle tarjota, kunhan väylät olisivat sopivasti auki.
Tarvitaan tietoa, osaamista ja tahtoa. Kun nämä kohtaavat, kaupanteko sujuu yrittäjien ja kunnan kesken varmasti mutkattomasti.
Elinkeinojohtaja Lasse Silván sanoo, että paikallisten yrittäjien elinvoima lisää koko kunnan elinvoimaa muun muassa verotulojen ja työllisyyden parantuessa.
Kangasalan kuntakonserniin kuuluu joukko tytäryhtiöitä, muun muassa Kangasalan Kiinteistöpalvelu ja Kangasalan Lämpö.
Ne toimivat julkisilla markkinoilla ja pyrkivät tuottamaan kunnalle tuloa. Viime vuosina tulosodotuksia on tiukennettu, koska tuotoilla kunta paikkaa ainakin joitakin kuntatalouden reikiä.
Esimerkiksi Kiinteistöpalvelu teki viime vuonna 3,8 miljoonan liikevaihdolla liki 500 000 euron liikevoiton.
Nyt Kiinteistöpalvelu on ilmoittanut, että se ostaa jatkossa alihankintatyöt aina tamperelaiselta yritykseltä.
Tämä on märkä rätti paikallisten yrittäjien naamalle. Kiinteistöpalvelu on ollut tärkeä asiakas esimerkiksi monelle putki- ja sähkömiehelle.
Samaan aikaan kunnan elinkeinotoimi yrittää vakuuttaa, että paikallisen pienen ja keskisuuren yrittäjän on mahdollista päästä kiinni kunnan pienhankintoihin.
Kuinka, kysyy skeptikko, kun kunnan iso tytäryhtiökin kääntää paikallisille selkänsä?
Eikä tämä koske ainoastaan Kiinteistöpalvelua. Kaikilla kunnan tytäryhtiöillä pitäisi olla sama tavoite: yrittää toimia oman kunnan yrittäjien eduksi.
