Kangasalan historialliset juuret ulottuvat syvälle. Tiettävästi Kangasalla on asuttu yhtäjaksoisesti yli 8 000 vuotta. Tästä on erilaisia kivikautisia todisteitakin olemassa, muun muassa keramiikkalöydöksiä Sarsan alueelta Huutijärveltä.
Keskiajalla Kangasala oli koko maan mittakaavassakin huomattava pitäjä ja täynnä elämää. Pitäjälle antoivat leimansa runsaat vesistöt, jotka helpottivat liikkumista paikasta toiseen ja suojasivat muun muassa halloilta. Paikkakunnan elinolosuhteet olivat jo tuolloin hyvät.
Tämän lehden liitteenä oleva erikoisjulkaisu raottaa ovea yhteen paikkakunnalle leimalliseen piirteeseen, Kangasalan moninaiseen kartanokulttuuriin. Noiden talojen historiankirjoitus alkaa useimmiten 1500-luvulta, joissain tapauksissa jopa 1400-luvulta.
Kartanojulkaisussa paneudutaan erityisesti ruokaan, mutta ohessa kerrotaan myös joitakin valikoituja tapahtumia ja käännekohtia kartanoiden historiasta. Liite on vain pieni läpileikkaus aihepiiriin, teemoja riittäisi vaikka kokonaiseen kirjasarjaan.
Kangasalla on komea historia, mutta nykyisin se näkyy paikallisesti hämmentävän vähän.
Museot tekevät oman osuutensa historian esittäjinä, mutta niiden ulkopuolella tarjonta on ohutta. Varsinkaan historiasta ammentavia tapahtumia ei tällä hetkellä ole.
Monet saattavat muistaa vielä koko pitäjän yhteisen kotiseutujuhlan 1950-luvulta ja Hämeen heimojuhlan 1960-luvulta. Ne olivat paikallisille toimijoille, erityisesti Kangasala-Seuralle, jättimäisiä ponnistuksia, mutta samalla palkitsevia tapahtumia.
Yleisö saapui paikalle tuhatpäisinä joukkoina. Kumpikin tapahtuma rakentui vahvasti Kangasalan historian ja siihen kuuluvien henkilöiden varaan.
Toki aika on tässä välissä muuttunut, ja nykyihmiset kaipaavat hieman toisenlaisia tapahtumia. Turun keskiaikamarkkinoiden suosio osoittaa kuitenkin, että modernisti historiasta ammentavat tapahtumat kiinnostavat.
Kangasala tarvitsee kesäänsä isoa yleisötapahtumaa. Naapurikunnissa sellaisia jo on, ja niin pitäisi olla meilläkin.