Kolumni: ”Tuntuu kuin nykyinen minä ei osaa kuin haaveilla menneestään ja kavahtaa kaikkea uutta” – kaipuuta ei kannata pelätä, se kertoo, että elämäni on täynnä erityisiä hetkiä

0
Asettamasi evästeasetukset estävät jakopainikkeiden käytön.
"Kulkiessani tutussa metsässä huomaan, kuinka puut eivät enää kasva korkeina pylväinä kaukana pääni yläpuolella. Sen sijaan niiden lehdet hipaisevat olkapäitäni, vaikka muistan vielä selkeästi, kuinka vuosia sitten yritin hyppimällä tavoittaa niiden alimpia oksia", kirjoittaa Emma Kuusinen kolumnissaan. Kuva: Pixabay

V iime aikoina olen huomannut palaavani erityisen usein muistoihini menneestä. Tutut kadunnimet ja nurkat, vanhat kaverit ja tuttavat, kaikki menneisyyteeni kuuluva hallitsee ajatuksiani usein. Se on saanut minut kaipaamaan. Kaipaamaan aikoja, jolloin kaikki oli…


Tämä sisältö on vain Kangasalan Sanomien tilaajille

Jos olet tilaaja, saat sisällön käyttöösi kirjautumalla sisään. Mikäli sinulla ei ole vielä tunnuksia, rekisteröi tunnuksesi tästä.

TilaaKirjaudu

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.

Lähettämällä kommentin, olet lukenut ja hyväksynyt kommentointiin liittyvät säännöt sekä tietosuojaselosteen.