Nuorten tekemien rikosten ja väkivaltaisuuden lisääntyminen on noussut keskustelun aiheeksi koko Suomessa.
Sisä-Suomen poliisi kertoi toissaviikolla tiedotteessaan, että Nokialla, Ylöjärvellä ja Pirkkalassa 15-20-vuotiaiden rikoksesta epäiltyjen henkilöiden lukumäärä on poliisin sanojen mukaan räjähdysmäisessä nousussa.
Nuorten tekemien rikosten skaala vaihtelee näpistyksistä törkeisiin väkivaltarikoksiin, vahingonteoista huumausainerikoksiin sekä erilaisiin liikennerikoksiin ja liikennejuopumuksiin.
Sama ilmiö näkyy poliisin tilastoissa myös Kangasalla. Selkeintä on rikollisuuden kasvu alle 15-vuotiaiden ikäryhmässä.
Suurin lisäys on henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa, joita viime vuoden tammi-syyskuussa kirjattiin nuorimpien ikäryhmässä kolme kappaletta ja tänä vuonna jo 15 kappaletta, eli viisinkertainen määrä.
Myös 15–17-vuotiaiden ikäryhmässä henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset ovat lisääntyneet selvästi viime vuodesta.
Vuoden 2021 tammi-syyskuussa väkivaltarikoksia kirjattiin tässä ikäryhmässä Kangasalla 10, tänä vuonna samalla ajanjaksolla 18 kappaletta.
Tie järjestäytyneeseen rikollisuuteen
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen alle 15-vuotiaiden tekemät väkivallanteot saavat vakavaksi.
– Olen erittäin huolissani lasten ja nuorten väkivallan lisääntymisestä ja sen johtamasta tiestä järjestäytyneeseen rikollisuuteen, Kolehmainen sanoo.
Hänen mukaansa yhteiskuntamme nykyiset mielenterveyspalvelut eivät ole riittävät, ja esimerkiksi kouluampumistapausten uhka on edelleen jatkuvasti Suomessa läsnä.
Hän nostaa esiin, että 5 prosenttia nuorista tekee 50 prosenttia kaikista nuorisorikoksista.
– Nuorison keskuudessa paheneva eriarvoistuminen ja syrjäytymiskehitys on otettava vakavasti erityisesti tällaisena epävarmana aikana. Poliisin työ on laastaria, yhteiskuntamme on iskettävä tähän kiinni moniammatillisella työllä, Kolehmainen sanoo.
Myös Kangasalan poliisiaseman tutkinnanjohtajan, rikoskomisario Tuomas Luhtaniemen mukaan nuorten tekemien rikosten kasvu on havaittu poliisissa.
– Poliisi toivoo, että jatkossakin kyseessä olevista asioista ilmoitetaan matalalla kynnyksellä viranomaisille, jotta asioihin voidaan puuttua riittävän ajoissa.
Hän kuitenkin muistuttaa, että tilastolliset vaihtelut vuosittain ovat tavanomaisia, eikä pelkästään määrällisin perustein pitäisi tehdä suoria johtopäätöksiä nuorten rikollisuuden kasvusta.
– Kiinnittäisin huomiota käytettyihin vertailuvuosiin 2020 ja 2021, jolloin koronaepidemia vaikutti lasten ja nuorten vapaa-ajanviettoon ja yhdessäoloon, Luhtaniemi huomauttaa.
Väkivaltaista käytöstä jo alakouluilla
Lasten ja nuorten kasvava rikollisuus ja väkivaltainen käyttäytyminen herättää huolta myös lasten ja nuorten parissa työskentelevien keskuudessa Kangasalla.
Opetuskoordinaattori Marja Mattilan mukaan kouluilta on raportoitu lisääntyneestä ilkivallasta kiinteistöjä kohtaan. Myös sähkötupakkabisnes kouluilla on selvässä kasvussa, samoin välinpitämättömyys toisten koskemattomuudesta.
Väkivaltaista käytöstä ilmenee jo alakouluilla.
– Alakouluikäisten kohdalla tyypillinen väkivaltainen toiminta on toisen satuttamista lyömällä, potkimalla tai tavaroita heittämällä, kertoo Mattila.
Kouluilla tehdään kirjaukset kaikista väkivaltatilanteista ja ne raportoidaan eteenpäin kaupungin turvallisuusvastaavalle ja työsuojeluvaltuutetulle.
Huoltajia on ohjeistettu tekemään rikosilmoituksia omiin lapsiinsa kohdistuneista väkivallanteoista.
Mattilan mukaan väkivaltaisuutta ilmenee lähinnä oppilailla, joilla on neuropsykiatrisia haasteita.
– Puutumme tilanteisiin heti ja ohjaamme väkivaltaiset oppilaat välittömästi oppilashuollon piiriin ja teemme lastensuojeluilmoituksen. Oppilaiden saama apu saattaa kuitenkin kestää ja koulussa olemme joutuneet isoihinkin turvajärjestelyihin turvallisen koulupäivän takaamiseksi kaikille oppilaille.
Väkivaltavideot leviävät somessa
Kangasalan nuorisopalveluissa on jouduttu esimerkiksi videoiden kautta todistamaan nuorten väkivaltaista käyttäytymistä.
– Väkivaltainen ja rasistinen kielenkäyttö on arkipäivää nuorten keskuudessa. Useat nuoret ovat myös kertoneet näpistelleensä kaupoista tavaraa, kertoo nuoriso-ohjaaja Josefiina Nousiainen.
Nuorisotyöntekijöiden mukaan päihteitä, kuten alkoholia, nuuskaa ja sähkötupakkaa, myydään sosiaalisessa mediassa.
Lisäksi nuoret levittävät somessa tietoja muista nuorista, mikä voi johtaa väkivaltaan.
– Tieto voi olla esimerkiksi, että henkilö x on raiskannut jonkun toisen ja sitten muut nuoret kostavat henkilölle x pahoinpitelemällä hänet. Tappeluita kuvataan ja niitä levitetään sosiaalisessa mediassa, kertoo Nousiainen.
Nuorisotoimi tekee muun nuorisotyön lisäksi liikkuvaa työtä Kyläkollilla joka viikko neljänä iltana viikossa, jolloin nuorisotyöntekijät jalkautuvat nuorten keskuuteen julkisille paikoille, esimerkiksi koulujen pihoille, torille ja uimarannoille.
– Kyläkollissa kohtaamme myös päihtyneitä nuoria ja huolehdimme, että nuori saa tarvitsemansa avun. Teemme tiivistä yhteistyötä myös poliisin ja sosiaalipalveluiden kanssa.
Nuorisopalveluilla on myös kohdennettua toimintaa, jossa käsitellään esimerkiksi rikollisuutta, päihteitä ja väkivaltaista käyttäytymistä.
Näpistelyä ja päihteitä
Poliisi tekee kaikista alle 15-vuotiaiden tekemistä rikoksista lastensuojeluilmoituksen. Lastensuojelun mukaan Kangasalla etenkin alaikäisten näpistelyt ovat lisääntyneet.
Näpistelyongelmaan on pyritty puuttumaan kouluillakin, muun muassa Huutijärven koulu on tehnyt lähikaupan kanssa sopimuksen, että kaupassa voi asioida vain muutama oppilas kerrallaan.
– Elinkustannusten kasvu ja sen vaikutukset perheessä voivat osaltaan lisätä näpistelyä, arvioi johtava sosiaalityöntekijä Minna Gold, joka vastasi kysymyksiin yhdessä toisen johtavan sosiaalityöntekijän Katariina Liimataisen sekä sosiaalipalvelujen johtajan Jenni Halavan kanssa.
Myös alaikäisten päihteiden käyttö jatkaa kasvuaan, ja se näkyy nuorten vapaa-ajanvietossa.
– Suurimmalla osalla päihteiden käyttö jää kokeiluasteelle, mutta valitettavasti osalla nuorista esiintyy päihderiippuvuutta, tietää Gold.
Lastensuojelun työntekijöiden havaintojen mukaan myös henkinen kiusaaminen on lisääntynyt, mikä näkyy niin sanallisena kiusaamisena kuin ulkopuolelle jättämisenä. Nuorten väkivaltaan liittyy usein henkinen pahoinvointi ja päihteet.
Sosiaalitoimi on kehittänyt erilaisia varhaisen tuen malleja, muun muassa nepsy-valmennusta, sekä erilaista ryhmätoimintaa tuen tarpeessa oleville lapsille ja perheille. Myös henkilöstöresursseja on kasvatettu kuluvana vuonna.
– Kehitämme ja hyödynnämme jatkuvasti myös digitaalisia mahdollisuuksia, muun muassa sähköisiä yhteydenottokeinoja, kuten Pyydä Apua –nappi, Nepsy-nappulaa sekä sähköistä perhekeskusta, sanoo Gold.
Juttua korjattu 11.11. kello 14.42. Jutussa oli aikaisemmin virheellinen termi neurologiset haasteet. Oikea termi on neuropsykiatriset haasteet.
Lue myös:
4 kommenttiaKommentoi
Mattilan mukaan väkivaltaisuutta ilmenee lähinnä oppilailla, joilla on neurologisia haasteita. Nyt Kangasalla asuvana nepsylapsen äitinä kiinnostaisi tietää tässä kohdassa, minkälaisia potilastiedot ja diagnoosit sisältäviä tilastoja opetuskoordinaattorin nimikkeellä oleva henkilö pitää hallussaan. Joku ylempää hierarkiassa voinee avata tätä ja mainittua tilastointia hieman yhtäältä tietosuojan, toisaalta salassapitovelvollisuuden näkökulmasta?
Lehti siis päätti julkaista jutun, jossa se leimaa NePsy-lapset väkivaltaisiksi. Sitten se sai ansaitsemansa poiston Facebookista mokomien valeuutisten tehtailusta. Nyt lehden toimitus sitten uhriutuu Helsingin Sanomissa: "Roolimme yhteisön keskustelun herättäjänä ja ylläpitäjänä on vaikeutunut todella paljon." Kävikö teillä mielessä, että ehkä yhteiskunnassa on täysin oikeutettu tarkoituskin hankaloittaa tällaisen leimaavan keskustelun herättämistä eikä tällaistä leimaavaa keskustelua toistuvasti herättäviä tahoja enää haluta pitää yhteiskunnassa mukana?
Koulutuskoordinaattori ja lehden toimitus varmasti punnitsivat nepsy-lapset väkivaltaisiksi leimaavaa kommenttia tarkkaan ja päätyivät painamaan sen lehteen koska kokivat tämän tiedon levittämisen haittoja tärkeämpänä. Olisin kaivannut tämän tärkeyden perusteiden avaamista jo tässä jutussa tai viimeistään Hesarin seurannaisjutussa, jotta osaisimme selittää pelokkaille nepsy-lapsillemme miksi heitä syrjitään nyt entistäkin julmemmin.
Tämä siis se surullisen kuuluisa uutisjuttu jonka Facebook tulkitsi roskapostiksi ja blokkasi uutisen takia Kangasalan Sanomat. Alamme liikkua Euroopassa vaarallisilla vesillä kun sensuurikoneistoa halutaan internettiin. Epämiellyttäviä totuuksia ei uskalleta enää tuoda ilmi kun pelätään että ne tulkitaan milloin miksikin vihapuheeksi. Nuorten väkivallasta puhuminen on ollut viime vuosina vaikeaa, aluksi sitä pyrittiin kiistämään.