Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset Tapahtumat Kuvat Boksi KS-Digi Blogit Ajankohtaista
Paikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fiPaikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fi

Lautamiehet valitaan kunnissa valtion luottamustehtävään

Uutiset - 22.3.2017 kello 14.42
Anni Härkönen
Lautamiehet valitaan kunnissa valtion luottamustehtävään
Koska lautamies toimii käräjäoikeudessa maallikkotuomarina, tämän ei odoteta osaavan lakipykäliä ulkoa. Helinä Jaakkola on toiminut Pirkanmaan käräjäoikeuden lautamiehenä 16 vuotta.

Riitoja, ryöstöjä, talousrikoksia, huumausainerikoksia, tappoja, Helinä Jaakkola luettelee lautamiehenä käsittelemiään tapauksia.

Jaakkolan 16 vuotta kestäneeseen uraan Pirkanmaan käräjäoikeuden maallikkotuomarina on mahtunut paljon. Onpa kohdalle sattunut eräs Siwan ryöstökin.

– Kyynistyneeni en myönnä, mutta vuosien varrella oma maailmankuva on muuttunut hieman realistisemmaksi. Tavallisesti sitä kuitenkin katselee elämää aika kapealta sektorilta, Jaakkola toteaa.

Vuoden 2000 kuntavaaleissa Jaakkola oli ehdolla keskustan listalla. Hän oli jo aiemmin toiminut luottamustehtävissä esimerkiksi keskustan kunnallisjärjestön johtokunnassa ja vaalilautakunnassa, mutta ajatus lautamiehenä toimimisesta ei ollut käynyt mielessä.

– Minua ehdotti tehtävään eräs lautamies, joka oli vuoden 2000 vaalien yhteydessä luopumassa paikastaan. En suostunut heti, mutta mietittyäni muutaman päivän lupauduin tehtävään, Jaakkola kertaa.

Lautamiehet valitaan kuntavaalien yhteydessä poliittisten voimasuhteiden perusteella. Puolueet ehdottavat jäseniään saamansa äänimäärän perusteella. Nykyisistä viidestä Kangasalan lautamiehestä kaksi on kokoomuksen riveistä. Keskustalta, sdp:ltä ja vasemmistoliitolta on yksi lautamies.

– Lautamiehen työssä politiikalla ei ole mitään tekemistä, eikä missään papereissa edes näy, millä mandaatilla kukin tehtävässä on. Se on vain tapa valita lautamiehet, Jaakkola kertoo.

Ennen lautamiehenä aloittamista Jaakkola osallistui päivän mittaiseen koulutukseen. Lisäksi oli vannottava tuomarinvala.

Maallikkotuomareina lautamiehillä on käräjäoikeuden istuntosalissa samanlainen äänioikeus kuin lainoppineella tuomarilla.

Päätöskeskusteluissa lautamiesten näkökanta otetaan huomioon yhtä lailla kuin virkatuomarinkin.

Vaikka lautamiehiltä ei odoteta lakipykälien osaamista, on oikeussalissa käytettävä kieli hyvä osata. Jaakkolan mukaan tämän oppii nopeasti istuntoja seuraamalla. Muutoin tehtävässä pärjää elämänkokemuksen ja maalaisjärjen turvin.

Istuntopäiviä Jaakkolalla on keskimäärin yksi kuukaudessa. Käsiteltäviä tapauksia on kunakin päivänä yhdestä neljään. Istuntopäivien pituutta ei voi etukäteen ennustaa.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Kauppaympyrän teemaliite nyt luettavissa!

– Kun aloitin, istunto saattoi venyä iltakymmeneen tai yhteentoista, jos asian käsittely niin vaati ja kuultavana oli paljon todistajia. Nykyään istunnot toteutetaan virka-ajan puitteissa. Saattaa mennä aamuyhdeksästä viiteen tai kuuteen, mutta sen pidempiä istuntoja ei ole sattunut vuosiin.

Vuosien varrella lautamieskäytäntöjä on myös muutettu muutamaan otteeseen. Vuonna 2009 lakia muutettiin niin, että lautamiehet alkoivat osallistua vain vakavimpien rikosten käsittelyyn. Vuonna 2014 lautamiesten määrää istunnoissa vähennettiin kolmesta kahteen.

Jaakkolan tehtävissä muutokset ovat näkyneet käsiteltävien rikosten laadussa.

– Alkuun oli todella paljon rattijuopumuksia ja pahoinpitelyjä, joista tuli vain sakkoa. Nykyään jutut ovat useimmiten eriasteisia pahoinpitelyjä, riitatilanteita ja talousrikoksia. Myös hyväksikäyttötapauksia ja tappoja on sattunut kohdalle.

Talousrikoksia istutaan usein monta päivää. Pisintä Jaakkolan kohdalle sattunutta tapausta käsiteltiin 10 päivää.

Lautamiehet osallistuvat myös maaoikeuden istuntoihin. Maaoikeudessa ratkotaan esimerkiksi maanomistus- ja tieriitoja. Jaakkola osallistuu näihin istuntoihin pari kertaa vuodessa. Istunnot järjestetään aina siinä kunnassa, jossa riita-asia on vireillä.

– Kangasalan valtuustosalissakin on istuttu, samoin Pälkäneellä, Jaakkola täsmentää.

Jaakkola luopuu lautamiehen tehtävästään tämän valtuustokauden lopussa, kun hän saavuttaa tehtävään asetetun yläikärajan. Hän aikoo kuitenkin jatkaa rikostapahtumien seuraamista lehdistä.

– On ollut mielenkiintoista ja haastavaa olla tällaisella näköalapaikalla nyky-yhteiskunnassa. Tässä näkee asioita, joita omassa arkielämässä ei koe. Olen kokenut työn arvokkaaksi, Jaakkola sanoo.

Jaakkola on huolissaan lautamieskäytännön jatkosta. Vuoden 2009 lakimuutos, jonka mukaan lautamiehet ovat mukana enää törkeiden rikosjuttujen ratkonnassa, on supistanut lautamiesten käyttöä rajusti. Muutoksen taustalla ovat valtion säästötoimenpiteet.

Vuonna 2008 lautamieskokoonpanossa ratkottiin 30 000 juttua, mutta vuonna 2009 enää 6 500.

Koska lautamiehillä on juttuja ratkottavana aiempaa vähemmän, ovat istuntopäivätkin harventuneet. Lautamiesten etujärjestö Suomen Maallikkotuomarit ry on huolissaan lautamiesten ammattitaidon rapistumisesta, mikäli lautamiesten istuntopäivät vähenevät entisestään.

Jaakkola toivoo, etteivät säästötoimet kuihduttaisi lautamieskäytäntöä kokonaan.

– Tässähän on lopulta kyse rikoksen uhrin sekä rikoksesta epäillyn oikeusturvasta. On tärkeää, että tarkkaan pohditaan mahdollisimman monilla aivoilla ennen kuin tehdään päätös. Lautamiesjärjestelmä myös lisää kansalaisten luottamusta tuomioistuimeen, Jaakkola sanoo.

Kommentoi / Keskustele aiheesta
Kauppaympyrän teemaliite nyt luettavissa!
~
Takaisin ylös