Isossa kuvassa kukaan ei varmasti vastusta ammattioppilaitoksen rakentamista Pikkolaan, mutta kenttien menetys on ymmärrettävästi iso takaisku muun muassa jalkapalloilijoille.
Sama paikka toimii koululiikunnan areenana ja jääkiekkoilijoiden harjoittelupaikkana. Käyttäjiä noille vaatimattomille kentille on riittänyt yllin kyllin.
Valtuusto käsitteli asiaa Pikkolan asemakaavan hyväksymisen yhteydessä tammikuussa. Silloin todettiin, että lukion vasemmalle puolelle saadaan nopeasti ja edullisesti rakennettua pienimuotoinen, aidattu kenttä.
Toinen uusi liikuntapaikka voidaan tehdä Tarpilanpolun varteen. Sen rakentaminen ei ole kuitenkaan tämän kesän asia.
Kangasalla on lukuisia seuroja, jotka liikuttavat tuhansia lapsia ja nuoria eri puolilla kuntaa.
Esimerkiksi tärkeän harjoituspaikkansa menettävä FC Kangasala pyörittää omassa toiminnassaan 30 sarjajoukkuetta ja 650 lisenssipelaajaa. Naisvoimistelijat kertovat nettisivuillaan jäsenmääräkseen 600, LP Kangasala 300 ja Kangasalan Kisa 900.
Lasten ja nuorten rinnalla toimii iso määrä aikuisia vapaaehtoisina valmentajina ja huoltajina ilman korvausta. He antavat valtavan panoksen sen eteen, että lapset saavat harrastaa ja omaksua samalla terveellistä elämäntapaa.
Kun seurojen tekemälle työlle lasketaan kansanterveydellinen hinta, lopputulos on huikea.
Nyt pitää tarkastella liikuntapaikkarakentamista koko kunnan näkökulmasta. Tekonurmikentän suunnitteluraha on olemassa, mutta lopullisesta rakentamisesta ei ole päätöstä. Minne ja milloin, sitä ei tiedetä.
Tuo päätös pitää saada nyt aikaan. Paljon pienemmissäkin kunnissa asia on laitettu jo ajat sitten kuntoon.
Todennäköistä on, kunnassa on jo valmiita liikuntapaikkoja, kuten koulujen kenttiä, jotka saadaan pienellä kunnostamisella entistä ehommaksi. Niiden käyttöä varmasti voidaan lisätä.
Sen jälkeen on aika miettiä, mitä uudisrakentamista tarvitaan. Tarpeellinen kannattaa toteuttaa, koska se maksaa itsensä takaisin kuntalaisten hyvinvointina.