Mika Ollila on aktiivisesti toiminut Kangasalan kunnallispolitiikassa jo neljännesvuosisadan, toimien muun muassa valtuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana, sivistyslautakunnan puheenjohtajana sekä kaupunginhallituksen ja usean konserniyhtiön hallituksen puheenjohtajana.
Keskusteluilmapiiri on keskeinen tekijä onnistuneessa päätöksenteossa. Kangasalan kaupunginhallituksessa on pystytty käymään rakentavaa vuoropuhelua ilman turhia vastakkainasetteluja. Avoin ja asiallinen keskustelukulttuuri auttavat löytämään parhaat ratkaisut ja varmistavat, että päätökset perustuvat huolelliseen harkintaan.
– Vaikeatkin päätökset voidaan tehdä rakentavasti, kun keskusteluilmapiiri on kunnossa. Onneksi Kangasalla on vältytty turhilta vastakkainasetteluilta, Ollila kertoo.
Hyvinvointialue- ja TE-uudistus haasteina
Ollilan mukaan kunnat ovat alkujaan syntyneet paikallisten yhteisöjen tarpeista järjestää peruspalveluita, kuten koulutusta ja terveydenhuoltoa. Hän näkee hyvinvointialueuudistuksen ongelmallisena, koska se vie kunnilta päätäntävaltaa, mutta jättää niille kustannuksia ilman riittävää rahoitusta. Tämä on hänen mielestään ristiriidassa kuntien alkuperäisen tehtävän kanssa.
– Olen vastustanut nykyistä mallia. Se on luonut sekavan hallintohimmelin, jossa vastuut ja rahoitus ovat osittain hämärtyneet. Nyt kunnille pyritään siirtämään tehtäviä ilman rahoitusta, ja tämä on kestämätöntä, Ollila kritisoi.
Työllisyyden parantaminen on keskeinen osa Kangasalan tulevaisuutta. Ollila painottaa, että työllistymismahdollisuudet ja elinkeinoelämän tukeminen ovat avainasemassa. On tärkeää, että TE-palvelut ovat lähellä ihmisiä ja että niiden avulla luodaan todellisia ratkaisuja työnhakijoiden ja yritysten tarpeisiin.
– TE-palveluiden siirto kunnille on suuri muutos, ja sen onnistuminen riippuu siitä, miten hyvin resurssit turvataan. Meidän tulee varmistaa, että työllisyyspalvelut ovat aidosti toimivia eikä niistä muodostu vain yhtä uutta byrokratiakierrosta, Ollila toteaa.
Liian korkea verotus kehitystä hidastamassa
Verotuksella on erittäin merkittävä rooli kuntien tasapainoiselle taloudelle ja positiiviselle muuttoliikkeelle. Jatkuva kunnallisveron korottaminen ei ole kestävä ratkaisu. Liian kireä verotus Ollilan mukaan haittaa alueen vetovoimaa ja hidastaa kehitystä.
– Korkea verotus ei voi olla ensisijainen ratkaisu talouden tasapainottamiseen. On etsittävä käytännön ratkaisuja, jotka kannustavat työllistymistä ja investointeja. Verotuksen on oltava kestävällä tasolla, jotta se ei kurista kasvua. Jos veroprosenttia nostetaan liian paljon, se heikentää Kangasalan kilpailukykyä suhteessa muihin kuntiin, summaa Ollila.
Kangasalan tulevaisuus
Ollila visioi Kangasalan tulevaisuutta seuraavalle kymmenelle vuodelle. Hänen mukaansa kaupunki voi kehittyä tasapainoisesti, jos elinvoimaisuutta tuetaan oikeilla ratkaisuilla. Hän uskoo, että muun muassa hyvin suunnitellulla aluekehityksellä ja investoinneilla voidaan turvata vakaata kasvua.
– Lamminrahkan ja Saarenmaan kehitys ovat avainasemassa. Meidän tulee panostaa työpaikkoihin, infrastruktuuriin ja palveluihin, jotta Kangasala pysyy houkuttelevana asuinpaikkana, Ollila painottaa.
Mikä tekee Kangasalasta erityisen?
Ollila arvostaa Kangasalan yhteisöllisyyttä ja monipuolisuutta. Kaupungissa yhdistyvät sekä kaupunkimainen kehitys että maaseudun elinvoima, jonka hän haluaa pitää osana Kangasalan vahvuuksia. Kangasala on kodikas ja yhteisöllinen paikka, jossa on hyvät edellytykset asua, yrittää ja elää.
– Kangasala tuntuu kodilta. Se on riittävän iso tarjotakseen palveluja, mutta samalla tarpeeksi pieni säilyttääkseen yhteisöllisen hengen. Kangasalan tulevaisuus riippuu sen kyvystä houkutella uusia asukkaita ja yrityksiä, mutta myös siitä, miten hyvin se pystyy vastaamaan nykyisten asukkaidensa tarpeisiin, summaa Ollila.
Tutustu Kangasalan Kokoomuksen tavoiteohjelmaan sekä kunta- ja aluevaaliehdokkaisiin>>
