Neljä nuorta miestä mopoili halki Marokon – Jaakko Mansikka-aho kertoo miten reissu meni

0
Maisemat retkellä olivat huikeita. Kulkupeleinä reissaajilla oli pikkumopot. Kuva: Team Tamaani

Neljä nuorta miestä, matkaa 840 kilometriä halki Marokon, kulkuvälineenä pienet mopot.

Team Tamaani -kaveriporukka päätti lähteä erikoiselle seikkailumatkalle. Vasta lähtöä edeltävänä iltana he saivat koordinaatit paikkaan, jossa piti olla viikon kuluttua lähdöstä.

Mukana reissussa oli ­Kangasalta kotoisin oleva Jaakko Mansikka-aho, joka avaa hieman tempauksen taustaa.

Miten ihmeessä keksitte lähteä tällaiselle matkalle?

– Rauhanturvaoperaatiossa meillä oli tiivis kaveriporukka, ja halusimme tehdä jotain yhdessä vielä kotiuduttuammekin. Joku löysi netistä organisaation, joka järjestää hulluja matkoja, ja innostuimme ideasta. Kotona mietittiin uudestaan, että mihin on oikein ryhdytty. Tämä pohdinta jatkui lähtöpäivään asti.

Team Tamaani lähti mukaan The Adventurists -organisaation järjestämälle matkalle. Samalla nuoret miehet keräsivät myös rahaa Cool Earth -nimisen järjestön avulla sademetsien hyväksi.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Team Tamaani eli Teemu Kylämäki (vas.), Jaakko Mansikka-aho, Ere Leppänen ja Anssi Heikkilä keräsi tempauksellaan myös rahaa hyväntekeväisyyteen. uva: Team Tamaani

 Miten päätitte yhdistää matkustamisen ja hyväntekeväisyyden?

– Ei me olla mitään ilmastoaktivisteja, mutta totta kai kaikkien on tehtävä jotain valintoja ilmaston hyväksi. Meistä oli hieno idea kerätä samalla rahaa hyväntekeväisyyteen, sillä suomalaisilla on mistä antaa

– Cool Earthin kautta raha menee paikallisille, jotka asuvat sademetsien alueilla. Rahaa saatiin kerättyä 600 puntaa, mutta matkan jälkeen ilmestyvän pienen dokumentin myötä toivotaan, että lahjoitusten määrä vielä kasvaisi.

Millaisia valmisteluita teitte ennen lähtöä?

– Emme mitään! Se teki kyllä toisaalta reissusta paljon paremman. Kaikki iski kuin märkä rätti vasten kasvoja, kun
yhtäkkiä oltiinkin keskellä Saharaa.

– Ensimmäisenä päivänä yhden moottori leikkasi kiinni, ja hetken naurun jälkeen hymy hyytyi, mutta selvisimme paikallisten avulla. Ystävällisyys ja kohteliaisuus ovat syvällä arabikulttuurissa, ja paikalliset auttoivat ja korjasivat mopon.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Matkalla tuli vastaan myös mopoa perinteisempiä kulkuneuvoja. Kameli on edelleen käypä tapa siirtyä aavikolla paikasta toiseen. Kuva: Team Tamaani

Minkälaista oli matkustaa kumiankoilla koristelluilla pikkumopoilla?

– Tämänlainen seikkailu on ehkä paras tapa matkustaa. Pienellä kulkupeleillä ei halua matkustaa isoilla teillä, joten kuljimme pieniä reittejä ja vierailimme pienissä paikoissa. Tapasimme paljon paikallisia ja söimme hyvää paikallista ruokaa. Auttoi, että arabikulttuuri oli kaikille rauhanturvaoperaation myötä tuttu, joten emme kokeneet suurta kulttuurishokkia.

Koitteko suuria vastoinkäymisiä matkalla?

– Välillä meinasivat vehkeet hajota. Kiipesimme Atlasvuorta, kun huomasin taka-akselistani puuttuvan mutterin. Apua ei ollut lähimainkaan, joten veistimme tilalle mutterin puusta, ja sillä mentiin 100 kilometriä. Nyt asialle voi jo nauraa.

Mitä opitte matkan aikana?

– Kun hyppää pois omalta mukavuusalueelta, saa kokea uskomattomia asioita, vaikka välillä pelottaakin. Maan halki ajaessa näkee kaiken ja yöpyy mitä omituisimmissa paikoissa. Marokko on uskomattoman kaunis maa, ja sen kansa on erittäin ystävällistä.

– Seikkailu avarsi myös sitä, miten tulevaisuudessa selviää reissusta. Ihmiset ovat loppujen lopuksi aivan samanlaisia ympäri maailmaa. Eksyvää neuvotaan ja apua tarvitsevaa autetaan.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.