Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Lounaalle KangasallaLounaalle Kangasalla

Pääsiäisenä valo voittaa pimeyden

Pääsiäisen valmisteleminen vaatii kirkolta aikaa ja vaivaa. Kristillisen kirkkovuoden suurin juhla näkyy Kangasalan seurakunnan kirkoissa niin koristeluissa kuin suuressa jumalanpalvelusten määrässä. 

Uutiset - 31.3.2018 kello 12.00
Kangasalan Sanomat / Pihla Loula
Pääsiäisenä valo  voittaa pimeyden
Jalmari Finnen Kangasalan seurakunnalle lahjoittamassa messukasukassa on valtava määrä jalokiviupotuksia. Pääsiäisyön messussa Heikki Repo pukee sen ylleen.

Pelkästään kiirastorstain ja toisen pääsiäispäivän välisenä aikana Kangasalla järjestetään yhteensä 14 jumalanpalvelusta.

Kangasalan seurakuntapastori Heikki Repo kertoo, että kiirastorstain jumalanpalvelus, pitkäperjantai ja pääsiäisyön jumalanpalvelus muodostavat tietyllä tapaa yhden ison jumalanpalveluksen. 

– Draaman kaari alkaa siitä, että muistetaan ehtoollisen asettamista, sen jälkeen muistetaan Jeesuksen vangitsemista ja opetuslasten pakenemista. Pitkäperjantain jälkeen kaari huipentuu pääsiäisyöhön.

KANGASALAN kirkkoon on pää­siäistä varten tilattu tuohuksia, kynttilöitä ja kukkia. 

Pääsiäisen värit: violetti, musta ja valkoinen näkyvät niin alttarivaatteissa kuin papin asuissakin. Erityisesti jumalanpalvelusten suunnitteleminen on pitänyt seurakuntapastori Revon kiireisenä.

– Kangasalan kirkossa ei ole ollut pääsiäisyön messua useaan vuoteen. Messu tippui aikanaan pois sen takia, koska myös pääsiäisaamuna kirkossa oli jumalanpalvelus. Nyt pääsiäisaamun kirkko on jätetty pois. 

Juuri sen takia pääsiäisyötä on tarkoitus juhlia sitäkin näyttävämmin.

– Olemme nähneet paljon vaivaa pääsiäisen eteen. Tavoitteena on se, että nämä voisivat olla juhlaa isolla J:llä, jotain joka erottuu selkeästi arjesta.

Juuri arjesta erottuminen on Revon mielestä pääsiäisen viettämisessä olennaista. 

– On surullista, että yhteiskunnassamme juhlan ja arjen vuorottelu on viime vuosina kärsinyt. Helposti kaikesta tulee tasaista. Siksi kirkossa juhla-ajat saisivat rohkeasti näkyä kaikessa mitä tehdään, täten myös koristus saa olla juhlava. 

PÄÄSIÄISEN koristuksessa on samanlaista vaihtelua.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!

Kun kiirastorstain iltamessun alttari riisutaan, kynttilät ja kukat viedään pois, jäljelle jää vain mustiin puettu alttari. Pöydälle asetetaan orjantappurakruunu ja viisi punaista ruusua.

Kun seurakuntalaiset astuvat pitkäperjantain jälkeen pimeään kirkkoon, heitä odottaa ankea näky. Pääsiäisyön tunnelma kuitenkin muuttuu sekunneissa, kun valo voittaa pimeyden ja Jeesus on noussut kuolleista. Musta vaihtuu valkoiseen ja pimeys valoon. Kirkko valaistuu, kun seurakuntalaisille jaetut 200 tuohusta sytytetään.

Pääsiäisyönä hyödynnettävän elävän ja hämärän valon vaihtelun tarkoitus on alleviivata pääsiäiseen liittyvää tunnetta.

– Jos kirkkotila on läpikotaisin valaistu, on hankala tuntea sitä suurta ihmettä. Kun on hämärää tai vaikkapa elävää valoa, tunnelma on voimakkaampi, Repo kertoo.

MYÖS Kuhmalahdessa pääsiäisen viettoa ollaan valmisteltu huolellisesti. 

Kappalainen Auni Kaipia kertoo, että pääsiäisen vietto alkaa jo pääsiäisviikolla.

Yksi vuosittaisista perinteistä on ehtoollisen viettäminen vanhusten luona hoitolaitoksilla. Myös Pohjan koulussa hiljennytään pääsiäiseen jo kiirastorstaina.

– Pääsiäinen näkyy erityisesti siinä, että tapaamme ihmisiä kirkon ulkopuolellakin, Kaipia sanoo.

Myös Kuhmalahden kirkon pääsiäisperinne on pääsiäisyön kirkko. Tapahtuma on esimerkki siitä, kuinka erilainen jumalanpalvelus voi juhlapyhänä olla.

– Erilainen aika antaa vapauksia. Yöllä kirkossa värit, valot ja laulut muuttuvat synkästä valoisaan. Tapahtuman kruunaa yhteinen pääsiäisateria.

VEHKAJÄRVEN kirkossa pääsiäinen sen sijaan huipentuu toisen pääsiäispäivän messuun. 

Messun teemaa, Ylösnousseen kohtaaminen, korostaa Kangasalan päiväkuoron esiintyminen ja pääsiäisen teemaan sopiva sisustus.

Kuten Heikki Repo, myös Auni Kaipia uskoo, että kirkon tunnelmalla, kukilla, kynttilöillä ja käytetyillä väreillä on oma merkityksensä.

– Vaikka luterilaisessa kirkossa niiden rooli ei ole yhtä suuri kuin vaikkapa katolisessa, ei elementtien merkitystä voi väheksyä. Oleellista on, mitä värit viestivät.

Kommentoi / Keskustele aiheesta
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
~
Takaisin ylös