Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Lounaalle KangasallaLounaalle Kangasalla

Ravitsemussuositukset puhuttavat – kaikki eivät niele virallista ohjeistusta

Suomalaisen väestön ohjenuoraksi on laadittu viralliset ravitsemussuositukset. Ne ovat myös esimerkiksi nuorten ravitsemuskasvatuksen perusta.

Uutiset - 13.6.2018 kello 10.40
Ravitsemussuositukset puhuttavat – kaikki eivät niele virallista ohjeistusta
Marjojen terveellisyydestä ollaan yleensä samaa mieltä. Myös rasvat kuuluvat terveyttä tukevaan ruokavalioon, vaikka niiden laadusta ollaan erimielisiä. Proteiinipitoiset kikherneet sopivat lihan korvikkeeksi kasvisruokavalioon.

Kaikki eivät kuitenkaan voi tai yksinkertaisesti halua suosituksia noudattaa: yksi syö maidottomasti, toinen gluteenittomasti, kolmas noudattaa vegaanista ruokavaliota ja neljäs karppaa.

Suomen johtavaksi elämäntapamuutosekspertiksi itseään kutsuva Tomi Kokko on viime vuosina haastanut virallisia ravitsemussuosituksia.

Hän on kritisoinut muun muassa maito- ja viljatuotteiden nauttimista sekä suositusta vähentää tyydyttyneen rasvan ja punaisen lihan käyttöä.

Toissa viikolla hänen Koko Suomen ravintoremontti -luentokiertueensa saapui Kangasala-taloon.

Salin täyttänyttä luentoa oli kuuntelemassa myös kangasalalainen Satu Talvio.

– Ensimmäiseksi mieleen jäi se, että luennolla tuli paljon asiaa nopeasti esitettynä. Jos asioista ei tiedä paljon, jäi monta kysymysmerkkiä, hän pohtii.

Ravitsemuksesta kiinnostunut Talvio piti tilaisuutta kuitenkin antoisana. Osa Kokon esille nostamista asioista oli hänelle tuttuja, osa taas täysin uusia.

– Otin kokeiluun iltapuuron. Vedenjuonnista paasaan aina asiakkaille, se on tuttu juttu. Mutta suolan lisääminen veteen oli uusi asia, Talvio kertoo.

Myöskään eläinten luista keitettävästä luuliemestä hän ei ollut kuullut aikaisemmin.

Vaikka Kokko ei suosi esimerkiksi maitotuotteita, luennollaan hän korosti, että jokaisen pitää löytää omaan elämäntilanteeseensa sopiva ruokavalio.

Hänen mukaansa myös ruoka-aineiden laadulla on väliä - esimerkiksi rasvattoman maidon sijaan kannattaa juoda täysmaitoa.

Myös Talvio on sitä mieltä, että jokaisen pitää löytää itselleen toimiva ruokavalio.

– Punainen maito voi olla ok, jos se sopii, hän toteaa.

Talvion elimistölle ei esimerkiksi käy Kokon ruokafilosofian mukainen, hyvin rasva- ja proteiinipitoinen aamupala.

Hänen ruokavalioonsa kuuluu sopivassa suhteessa kaikkia makroravinteita – hiilihydraattia, proteiinia ja rasvaa.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!

Ruokavaliot eivät kiinnosta vain aikuisia, vaan ne ovat myös osa nuorten elämää.

Pikkolan koulun kotitalousopettaja Minna Vanhala keskustelee erilaisista ruokailutavoista nuorten kanssa.

– Joku kertoo luokassa omista ruokailutottumuksistaan ja miten esimerkiksi perheessä syödään. Se aiheuttaa sitten keskustelua.

Yläkoulun opetussuunnitelmaan kuuluvan kotitalousopetuksen ravitsemusopetus perustuu virallisille suomalaisille ravitsemussuosituksille.

Tunneilla opetellaan tavallisimpia ruoanvalmistusmenetelmiä, joihin kuuluu myös leipominen sokereineen ja rasvoineen päivineen.

Raaka-aineiden valinnassa kiinnitetään kuitenkin huomiota laatuun, eikä suosita kaikkein raskainta vaihtoehtoa.

– Arvioimme yhdessä, voisiko esimerkiksi nuorten Kotikokki-sivulta löytämiä reseptejä muuttaa terveellisemmiksi.

Kotitalousopettajien liiton puheenjohtajaksi huhtikuussa valitun Vanhalan mukaan osa seitsemäsluokkalaisista tietää paljon ravinnosta. Osa taas ei tiedä lainkaan, mitä mikäkin ateria tai ainesosa sisältää.

Vanhalan mielestä on tärkeää, että koulussa opetetaan valtaväestölle sopiviksi todistetut ravitsemussuositukset.

Kaikkea ruokaa voi ja kannattaa maistaa, ellei ole allergioita tai yliherkkyyksiä.

– Meidän täytyy opettaa hyvän elämän perusteet. Niitä voi sitten laajentaa aikuisena tai pysyä tutussa ja turvallisessa, Vanhala toteaa.

Kahdeksannen ja yhdeksännen luokan valinnaisilla tunneilla käydään läpi myös erikoisruokavalioita.

Vanhala kertoo, että erikoisruokavalion esimerkiksi eettisistä syistä valinneen nuoren kanssa keskustellaan ja varmistetaan, että hän tietää millä voi korvata pois jätetyt ruoka-aineet.

Kouluruokailua yhdessä muiden opettajien kanssa valvovan Vanhalan mukaan suurimpia ongelmia yläasteikäisten syömisessä ovat ruokarytmin epäsäännöllisyys ja liian vähäinen syöminen.

Aamupalaa ei välttämättä syödä lainkaan, koululounas saattaa jäädä niukaksi, eikä kotona ole tarjolla ravitsevaa välipalaa. Siksi energiavajetta paikataan karkeilla ja sipseillä.

Vanhala on itse sekasyöjä, mutta pyrkii syömään mahdollisimman kasvispainotteisesti.

Hänen mielestään erikoisruokavalioiden noudattaminen edellyttää, että pystyy seuraamaan, miten ruokavalio vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Kommentoi / Keskustele aiheesta
13.6.2018 kello 20.50
MVIlmoita
Kuvatekstit taitavat olla väärinpäin...
14.6.2018 kello 06.34
MarjaIlmoita
Kotitaloustunneilla syntyy varmasti mielenkiintoisia keskusteluita. Elämme aikaa jolloin virallisiakin suosituksia uskalletaan kyseenalaistaa ja Nuoret on hyvinkin valveutuneita.
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
~
Takaisin ylös