Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Paikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fiPaikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fi

Ruokotonta ruokaa

Kolumni - 13.5.2016 kello 8.00
Mika Säpyskä

Maaliskuussa traktorit vyöryivät Helsinkiin. Ulkopuolisille maanviljelijöiden marssi saattoi vaikuttaa vain traktoritapahtumalta kaupungissa, mutta viljelijöiden viesti oli tämä: pulassa ollaan.

Farmarit vaativat pikaista apua maatilojen taloustilanteen parantamiseksi. Maataloustuotteiden markkinahinnat ovat laskeneet rajusti, EU:n maatalouspolitiikka muuttunut ja ruokamarkkinatkin sekaisin. Suomessa ei tällä hetkellä yksinkertaisesti kannata tuottaa ruokaa.

Jo edellinen hallitus nosti maatalouspolitiikan tavoitteeksi lähi- ja luomuruuan osuuden kääntämisen vahvaan nousuun.

Maanviljelyn tukiehdot kuitenkin vain tiukentuvat, tuet pienenevät ja niiden maksuaikataulut venyvät.

Kaiken päälle suomalaiset kaupat halpuuttavat ruokien hintoja repimällä alennukset maajussin selkänahasta.

Samaan aikaan, kun valtakunnassa yritetään lisätä kilpailukykyä, luoda uusia työpaikkoja, parantaa taloustilannetta, tukea kotimaisuutta, ruokaa voidaan kuitenkin hankkia muualta.

Esimerkiksi puolustusvoimissa varusmiehen taistelumuonapakkaus ei juuri sisällä suomalaisia elintarvikkeita. Pakkauksen tärkein kilpailutuskriteeri on hinta.

Tarvikkeet kilpailuttavan Leijona Cateringin Yhtiön kehitysjohtaja kertoi lehtihaastattelussa, ettei pakkaukseen sopivia tuotteita ole tarjolla kotimaisina, ja vaikka olisikin, niiden toimitusvarmuus ei ole riittävä.

On erikoista, että suomalaista ruokaa riittää kyllä kauppojen hyllyille läpi valtakunnan, mutta puolustusvoimille sitä ei ole tarpeeksi.

Toimitusvarmuudella on perusteltu mahdottomuutta hankkia lähi- tai luomuruokaa myös Kangasalan kunnan ateria­palvelun ruokalistoille. Toimitusvarmuudesta onkin tullut kiertoilmaus sille, ettei ole rahaa tai tahtoa tukea omia ruoantuottajia. Ruoka hankitaan ja valmistetaan niin, että se on mahdollisimman halpaa. Siispä työn­tekijöi­tä pois ja valmisruokia sisään.

Vielä taannoin esimerkiksi kouluissa oli omia keittäjiä, jotka valmistivat lapsille maistuvaa ruokaa, tuoreita salaatteja ja usein myös jälkiruokia.

Sitten siirryttiin keskuskeittiön puolivalmisteruokiin, jolloin salaateistakin tuli vetisiä ja etikkaisia, perunoista kumisia. Mutta sekään ei vielä riitä. Pian ruokaa ei valmisteta kunnassa lainkaan. Valmiit einekset vain maustetaan ja lämmitetään, ja taas on tulevaisuuden toivojen lautasilla täytettä.

Oikeastaan seuraava askel voisi olla siinä, että kunta maksaa ruoka-annoksen hinnan suoraan koululaisten vanhemmille ja nämä voisivat itse valmistaa lapsilleen eväät kouluun. Keittäjiä ei tarvita laisinkaan, vain mikroaaltouuni, jolla saa pakastepizzan lämpöiseksi koulupäivän aikana.

Ja jos kunnan tarvitsee säästää edelleen, se voisi lopettaa ruokamaksunkin. Oikeastaan se voisi vaatia vanhempia maksamaan siitä, että lapset saavat viedä ruokaa kouluun. Eväistähän kertyy roskia ja murenia, joita varten tarvitaan siivoojia, eikä se mikron käyttämä energiakaan ilmaista ole.

Oli sitten kyse kuluttajasta, kunnasta tai valtiosta, suomalainen tuntuu juoksevan vain halvan muonan perässä, viis laadusta. Yritä nyt sitten tässä sekametelisopassa vaatia ihmisiä arvostamaan ruokaa.

Lähetä tekstari!
Kommentoi / Keskustele aiheesta
Lähetä tekstari!
~
Takaisin ylös