Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Paikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fiPaikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fi

Seitsemän sortin kahvipöytä avasi Sahalahti-viikon

Uutiset - 26.6.2017 kello 9.15
Kangasalan Sanomat / Jouni Valkeeniemi
Seitsemän sortin kahvipöytä avasi Sahalahti-viikon
Näitä kelpaa maistella, miettivät Suvi Puronen, Eila Ranta ja Onerva Arra kahvipöydän ääressä.

Sahalahti-Seuran sunnuntaina Makasiinille kattama Suomi 100 -kahvipöytä oli makoisa avaus perinteiselle Sahalahti-viikolle.
Kahvin kanssa kastettavaksi oli tarjolla ennakkotiedon mukaisesti seitsemää sorttia leipomuksia ja pikkuleipiä. Niitä oli jopa hieman enemmän, jos tarkkoja ollaan.
Pöydästä löytyi ainakin pitkopullaa, taatelikakkua, raparperipiirakkaa, viinimarjapiirakkaa, mustikkakukkoa, ohravatruskoja, kaneliässiä, kaurakeksejä sekä kanelivannikkeita.
– Leivonnaiset ovat omasta takaa, keksejä on haettu myös kaupasta, valottivat Helka Mikkola ja Seppo Rinne tarjoilupöydän koostumusta.
Komealla kahvipöydällä Sahalahti-Seura halusi osaltaan juhlistaa kotimaan satavuotisuutta ja siihen liittyvää syödään yhdessä -teemaa.
Yleinen arvio oli Makasiinilla oli, ettei näin runsasta tarjoilupöytää ole kuunaan nähty Sahalahti-viikon avajaisissa.
– Ei ainakaan niiden 25 vuoden aikana, kun olen itse ollut mukana, totesi Suvi Puronen.
Herkkuja kastettiin kahvin kanssa ahkerasti. Väkeä oli Makasiinissa viljalti, noin 70 henkeä.
Kangasalan Sanomien pyynnöstä Risto Sukki toimi makutuomarina kaneliässää maisteltaessa.
– Aika tavalla samanlainen kuin ennen. Jos olisi vielä ripaus enemmän kanelia, niin sitten olisi hyvin lähellä lapsuuden makua, Sukki arvioi.
Mitä perisahalahtelaisen kahvipöydän tarjoomuksiin on ennen vanhaan kuulunut? Tätä muistelivat Onerva Arra ja Eila Ranta.
– Pulla ja kuivakakku, lisäksi pikkuleipiä, Arra tiivisti muistikuvat perusantimista.
– Ja nimenomaan pullapitkosta leikatut siivut. Pyöreät pullat olivat harvinaisia, Ranta täsmensi.
Suvisesta kahvipöydästä löytyi luonnollisesti sesonkiherkkuja. Ensin alkukesällä raparperipiirakkaa, keski- ja loppukesällä mustikkapiirakkaa ja syyspuolella puolukkapiirakkaa.
Tyypillistä oli, että piirakat tehtiin pullataikinapohjalle. Murotaikinaa ei niinkään käytetty.
– Äidilläni oli tapana laittaa puolukkapiirakkaan keitettyä, muussattua porkkanaa. Se hieman miedonsi puolukan makua, Arra kertoi.
– Mansikkakakkua ei omassa lapsuudessani juurikaan tehty. Muutenkin täytekakut olivat hyvin poikkeuksellista tarjottavaa. Niitä oli vain oikein suurissa juhlissa, Ranta mainitsi.

Lähetä tekstari!
Kommentoi / Keskustele aiheesta
Lähetä tekstari!
~
Takaisin ylös