Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Lounaalle KangasallaLounaalle Kangasalla

Suoraman työväentalolla selvitellään sisällissotaa

Sisällissodassa kuoli 236 kangas­alalaista, 67 sahalahtelaista ja 82 kuhmalahtelaista.

Uutiset - 17.4.2018 kello 11.00
Kangasalan Sanomat / Pekka Kaarna
Suoraman työväentalolla selvitellään sisällissotaa
Sodan kokonaiskuva rakentuu pienistä, yksittäisistä tapahtumista. Siksi niiden selvittely on Eero Järvenpäästä edelleen tärkeätä.

Paikallisia sotasurmia tutkinut Eero Järvenpää on poiminut luvut Valtioneuvoston julkaisemasta Sotasurmat 1914–22 -selvityksestä. 

Sahalahden ja Kuhmalahden osalta tiedot pohjautuvat tietokirjailija Raine Raition tarkentamiin aineistoihin.

Uhreja oli paljon, yhteensä 323. Talvi- ja jatkosodassa Kangasalan, Sahalahden ja Kuhmalahden osalta kuolleiksi kirjattiin 385, vaikka suomalaisia oli tuolloin jo 0,8 miljoonaa enemmän.

Sisällissodan paikalliset uhrit olivat lähes kaikki punaisia. Taisteluissa heitä menehtyi Järvenpään erittelyn mukaan noin 90 ja vankileireillä alun 130. Loput vainajat on viety tilastoihin surmattuina ja kadonneina.

Merkille pantavaa on, että ”Vanhan” Kangasalan alueella käydyissä taisteluissa kaatui vain kaksi miestä. Suurin osa menetti henkensä kotikontujen ulkopuolella – Tampereella, Vilppulassa ja Kuhmoisisssa.

Sotahistoriassa Kangasala muistetaan Suinulan tragediasta, vaikka kangasalalaisilla itsellään ei ollut siihen osaa. 

Verilöylyn uhrit olivat Tampereen teknillisen opiston opiskelijoita ja heidän surmaajansa turkulaisista punaisista muodostettu osasto.

– Uhrit ja tekijät olivat toispaikkakuntalaisia. Silti Suinula oli pitkään ainoa tapahtuma, mikä liitti Kangasalan sisällissodan histo­riaan, Järvenpää sanoo.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!

Miten sota muuten koski Kangasalaa, sitäkin on useassa teoksessa sittemmin selvitelty. 

Tuota tiedostoa on Järvenpäästä edelleen syytä kartuttaa ja tarkentaa.

– Tavoitteena pitää olla, että yksittäisistä tapahtumista muodostetaan kokonaiskuva. Vain siitä voi oppia.

Tulkintoihin, joiden mukaan sisällissota syttyi pelkästään punaisten vallankumoushalusta, Järvenpää suhtautuu varauksellisesti. 

Nälkä ja työttömyys olivat hänestä kapinan suurimmat sytykkeet. Ne perustuivat Venäjän taloudelliseen ja poliittiseen romahdukseen, jonka juuret olivat Japanille hävityssä sodassa.

– Aatteellisuus taisi tuossa tilanteessa olla aika pieni tekijä.

Kangasalan sotahistoriaa valaistaan Suoramalla ensi keskiviikkona. Sisällissota 100 vuotta -tapahtuman alustajat ovat rakennusarkkitehti Eero Järvenpään lisäksi professorit Aulis Aarnio ja Risto Sänkiaho sekä filosofian tohtori Tuomas Hoppu.

Alustusten teemat ovat Kangasala sodassa, vihan uhrit ja sisällissodasta sovintoon. 

Yksilönäkökulmaa tragediaan luodaan jalkinemestari J.E. Lindellin tuntojen kautta.

Sisällissota 100 vuotta. Suoraman työväentalo keskiviikkona 18.4. kello 18. Kahvitus alkaa kello 17.30. Tilaisuuden järjestää Kangasalan sos.dem. kunnallisjärjestö.

Kommentoi / Keskustele aiheesta
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
~
Takaisin ylös