Koti Uutiset Taivaallinen vallankumous

    Taivaallinen vallankumous

    0

    Oltiinpa oikealla tai vasemmalla, valtapyyteet työntävät aina idealismin sivuun, Aarnio sanoo.
    Aulis Aarnion romaaniuutuus Herra Himmelsraumin päiväkirja on kommunistijohtaja Leninin, klassikkokirjailija Gogolin ja pyhän Pietarin kolmiottelu, jota käydään taivaassa maan pinnallakin kerran poiketen.
    Päiväkirjamuotoon muotoon puetun tarinan teema on tosikon puuhaama ja älykön arvioma vallankumous.
    Nimihenkilöllä on teoksessa sivustaseuraajan ja salakirjurin rooli. Näin kerrontaan saadaan persoonallinen sävy.
    Teoksen edetessä kirjuri myös muuttuu yhä enemmän Leninin ja Gogolin kumppaniksi.

    Taistolaisista kipinä

    Näennäisen kepeä ja huumorin läpitunkema teos on tutkielma vallasta, vallanhimosta, ja sen seuraamuksista.
    Kipinän Aarnio kertoo saaneensa 1970-luvulla vaikuttaneesta taistolaisliikkeestä ja sen hellimästä ”Lenin-sedästä”.
    – Lähtökohta oli herkullinen, kirjoittamisprosessi irtiotto stalinismin tunkkaisista vuosista.

    Aidot ainekset

    Keitoksen ainekset ovat aidot: Leninin kootut teokset, Lenin-elämäkerrat ja erityisesti Gogolin klassikkoromaani Kuolleet sielut.
    – Minkkisen Aimo Lenin-museosta vahvisti, että tottahan kaikki on, mitä vallankumousjohtajasta kirjoitin.
    Historian kunnioittaminen on Aarnion työskentelyn lähtökohta.
    – En vääristele henkilöitä, ja pilkkaamista en halua harrastaa.

    Vain huumori käy

    Valta on Aarniosta niin raadollista, että siitä saa kriittisen otteen vain huumorin, erityisesti satiirin keinoin.
    – Vakavasta asiasta ei voi kirjoittaa ryppyotsaista pamflettia. Joutuisi kantamaan saarnaajan taakkaa.
    Valtaan Aarnio suhtautuu machiavellimaisen viileästi. Ideat ja ismit sortuvat väistämättä valtapyyteisiin ja vallan kaipuuseen.
    – Oltiinpa oikealla tai vasemmalla, valtaan pyrkimisen dynamiikka työntää idealismin sivuun.

    Elämä ei pumpulia

    Valtapelin takaa paistaa ihmisen oma raadollisuus. Siitä Aarnio pudottelee napakoita päiväkohtaisia esimerkkejä repliikeissä ja niiden lomassa.
    – Elämä ei ole pumpulia. En halua kaunistella, vaan kirjoittaa sen ulos.
    Toivoa ei juurikaan ole, sillä Leninin ja hänen kaltaistensa tekemiset ovat jatkumo, eivät historiallinen poikkeus.
    – Tavat muuttuvat, mutta ihmisen pahin vihollinen on ihminen. Niin nyt kuin 30-vuotisessa sodassakin.
    Unelma toki elää. Jopa itsellään Leninillä, joka kapsahti Himmelsraumissa kahdesti vallankumouksen kuusesta.

    Laskupaikkana Trier

    Siinä missä Lenin on vallankumouksellinen pyrkyri ja Gogol teräväsanainen satiirikko, Himmelsraum on tarkkailija, jonka painoarvo kasvaa tarinan myötä.
    – Hänen kauttaan hain teokseen inhimillistä ulottuvuutta, ja hänen kauttaan minulla oli vapaus tavoitella omia, poikavuosien tunnelmiani.
    Kolmikon taivaasta laskeutumisen kohde on Trier, Saksan vanhin kaupunki – ja Himmesraumin koti- ja Karl Marxin syntymäkaupunki.
    Aarniolle Trier on tuttu vasta muutaman vuoden takaa.
    – Toivon, että teoksessa heijastuu lämpö, jota tunnen kaupunkia kohtaan.

    Huumori tuttu laji

    Aarnion kaunokirjallisessa tuotannossa, joka koostuu perusproosasta ja draamasta, Herra Himmelsaumin päiväkirja avaa uuden luvun.
    – Kustantajalle huumori tuli yllätyksenä. En ole kuitenkaan tehnyt äkkikäännöstä, vaan huumori on aina ollut osa persoonaani, minkä minut tuntevat tietävät.
    Vanhojen vitsien päivitykseen perustuva vitsailu ei Aarniota kiinnosta. Hänen makuunsa on enemmän vastakohtaisuuksista ja ristiriitaisuuksista ammentava klassinen komiikka.

    Outo kulkulupa

    Draamatuotannossaan Aarnio on viljellyt huumoria, ei kuitenkaan päälleliimattuna, irrallisena osasena, vaan kerronnan välineenä.
    Pitkälti dialogipohjaisena Himmelsraum jatkaa tuota perinnettä.
    Teoksen lopussa satiiri iskee syvimpään, kun toisen kerran taivaaseen pyrkivä kommunistijohtaja joutuu kaiken tietävän pyhän Pietarin puheille.
    Porttia aukeaa, mutta ei rahalla eikä ylenmääräisellä passipinolla, vaan povelle piilotetun ikonin ansiosta.
    Portinvartijan herkistymiselle on syynsä.
    – Ei ole Pietarikaan pulmunen, kun on itse herransa kolmasti kieltänyt.

    Kommentoi

    Kirjoita kommenttisi
    Kirjoita nimesi tähän