Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Fixus Kangasala palveleeFixus Kangasala palvelee

Turvaväli on nimetty tarkoituksella

Kolumni - 5.2.2016 kello 8.00
Ville Koivisto

Liityn Lahdentielle uimahallin liittymästä. Auton nokka osoittaa kohti Tamperetta ja kotia. Kiihdytän auton sallittuun ajonopeuteen, tarkistan peilit, käännä päätäni kohti kuollutta kulmaa ja siirryn valtatien puolelle.
Taustapeilissä loimottavat ajovalot ovat vielä pieniä pisteitä kaukaisuudessa. On aika rentoutua. Haaveilen hetken kotona odottavasta saunasta. Oluttakin on. Onkohan se jääkaapissa? Vaikka on pakko myöntää: se on alkoholitonta.
Tuo hetki ei kestä kauan. Takana ajava saa minut nopeasti kiinni. Jos ei olisi pimeää, voisin luetella puskuriin liimautuneen henkilöauton rekisterikilven kirjaimet ja numerot. Niitä voisi sitten vaikka tuskastuneena jupista itsekseen. Eräänlaista hupia kai sekin on. Jotkut kuulemma jopa laulavat ajaessaan.

Äärimmäisen tietoisena takana huohottavasti autosta ja tien liukkaudesta alan pohtia suomalaista liikennekäyttäytymistä. Mihin meillä on aina niin kiire?
Silloin roikkuja ohittaa. Musta Audi A6 syöksyy ohitseni. Hieno peli, isälläkin on sellainen mutta ruskea.
Kangasalan uimahallilta ajaa Tampereelle Teiskontien alkupäähän noin 12 minuutissa, jos ajaa kahdeksaakymppiä. 90 km/h nopeudella matka taittu noin 10 minuutissa. Jos nostaa nopeuden sataseen, ajoaika on 9,6 minuuttia. Käytännössä löydän minut ohittaneen auton edestäni, kun pysähdyn ensimmäisiin liikennevaloihin kotikulmilla.
Tilanne on kuitenkin ohi. Nähdään Tampereella, huikkaan ohittaneelle mielessäni. Nyt voin rentoutua. Taustapeilissä loimottavat ajovalot ovat vielä kaukana.
Eivät ole kauan.

Lahdentien osuus Kangasalta Tampereelle ei ole oman kokemukseni perusteella aivan pahimmasta päästä. Suurin osa autoilijoista ajaa nopeusrajoitusten mukaan ja pitää riittävän etäisyyden edellä ajavaan. Silti joka reissulla on joku, joka ei pidä.
Turvaväli. Sana kertoo kaiken oleellisen. Sen tarkoitus on tuoda turvaa liikenteeseen. Mitä enemmän autojen välillä on metrejä, sitä enemmän takana ajavalla on aikaa reagoida ja jarruttaa tarvittaessa. Tämä on aika helppoa matematiikkaa.
Liikenneturvan verkkosivuilta löytyy kätevä laskuri, jonka avulla voi tarkastella pysähtymismatkoja ja törmäysnopeuksia eri ajonopeuksilla. Sen mukaan keskivertokuljettajalla kestää noin sekunti reagoida ja aloittaa jarrutus, kun jotain sattuu. Jos ajaa 80 kilometriä tunnissa, auto ehtii kulkea tuossa ajassa yli 20 metriä. Siis ennen kuin nopeus alkaa edes laskea vielä. Jarrutusmatka lumisella tiellä on hieman yli 80 metriä. Niinpä auto on täysin pysähdyksissä vasta noin 100 metrin jälkeen.
Valot takanani loittonevat hieman. Jokaista loittonevaa metriä kohden verenpaineeni laskee kaksi yksikköä. Kohta huomaan haaveilevani taas saunasta. Ja siitä oluesta. Alkoholittomat oluet ovat nykyään aika hyviä, varsinkin kylmänä.

Kommentoi / Keskustele aiheesta
~
Takaisin ylös