Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset Tapahtumat Kuvat Boksi KS-Digi Blogit Ajankohtaista
Paikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fiPaikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fi

Vaalikuume kateissa

Kolumni - 15.3.2017 kello 8.00
Lauri Hollo

Kunnallisvaalit lähestyvät pelottavan kovaa juoksulaukkaa, mutta ensi kertaa ikuisuuksiin en ole enää varma, ketä tai edes mitä puoluetta pitäisi äänestää.

Plarasin ehdokaslistoja läpi, ja siellä oli tasan yksi tuttu – tai no, kävimme treffeillä pari kertaa.

En ole aiemmin äänestänyt henkilöä, vaan joka kerta vihreää naista. Tämä siitä yksinkertaisesta syystä, että jos naiset johtaisivat maailmaa, olisi tämä pallo todennäköisesti parempi paikka elää. Me miehet vain tottelisimme kuuliaisesti suorittavassa portaassa.

Vihreät olen valinnut ideologisista syistä. En itse elä likikään aina kuten he opettavat, mutta tarkoitus on periaatteessa hyvä.

Nyt olen kuitenkin törmännyt vihreidenkin osalta ihmeellisiin suhmurointeihin sekä ihmisten arkea ja elämistä hankaloittavaan vänkyröintiin.

Enkä nyt puhu Kangasalan kunnallispolitiikasta vaan laajemmasta katsannosta.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Tutustu toimintaamme verkkosivuillamme!

Olisiko siis aika vaihtaa poliittisia sukkia yli 20 vuoden jälkeen? Ehkä, mutta mihinkäs vaihdat?

Kokeilin Ylen vaalikonetta, ja TOP 5:ssä oli viiden eri puolueen edustajat. Eikä tietysti yhtään vihreää. Tosin luotan vaalikoneisiin tasan yhtä paljon kuin Paavo Väyryseen.

Edellisestä voinette päätellä, etten äänestä keskustaa nytkään. Yrittäjänä pitäisi kai äänestää kokoomusta, mutta minua oksettaa ajatusmalli, että maailma pyörii talouden ja kasvun ehdoilla.

Missä joukkueessa pelaa inhimillisyys, ihmisten hyvinvointi ja heistä huolehtiminen?

Vasemmisto alkaisi näyttää jo melkein houkuttelevalta, mutta perheemme historialliset juuret nousevat edelleen mullasta kahlitsemaan numeroa äänestyslippuun kaivertavaa kättäni.

Kristillisdemokaraateillakin on hyviä ajatuksia, joita elämässä pitkälti kannatan; he ovat hiukan kuin uskovaiset vihreät.

Mutta kun uskonto on minulle liian punainen vaate. Vaikka näennäisen avarakatseinen agnostikko olenkin. Lisäksi näen silmissäni vain Päivi Räsäsen kieltämässä elämästä kaiken mahdollisen hauskanpidon.
Perussuomalaiset jäävät kohdallani Pendolinosta jo ennen kuin se on edes lähtenyt asemalta – tai tullut Italiasta VR:n varikolle…

Jäljelle jää SDP, joka puolestaan on  niin hajuton ja mauton, etten keksi siitä oikein mitään sanottavaa. Sosiaalidemokratia on ajatuksena hyvä, mutta puoluetta vaivaa rankasti nukkavieru olemus, joka ei minulle maistu.

Nukkuvien puolueeseen en kuitenkaan jää. Mutta on tässä pureskeltavaa. Ehkä pitää alkaa muistella, miten ne treffit joskus aikoinaan oikein menivätkään…

Lähetä tekstari!
Kommentoi / Keskustele aiheesta
Tutustu toimintaamme verkkosivuillamme!
Lähetä tekstari!
~
Takaisin ylös