Kristiina ja Juha Lauronen moottoripyöräilevät vuosittain tuhansia kilometrejä vastustaakseen koulukiusaamista – ”Parasta on lasten aitous ja välittömyys”

Kangasalalaisten Juha ja Kristiina Laurosen moottoripyörän matkamittariin kertyy vuosittain tuhansia kilometrejä, kun pari kiertää muiden motoristien kanssa ala- ja yläkouluja eri puolilla Suomea vastustamassa koulukiusaamista.

Lauroset ovat osallistuneet vuodesta 2015 lähtien aktiivisesti Motoristit koulukiusaamista vastaan -yhdistyksen toimintaan. Kouluvierailuja heillä on takanaan jo pitkälti toistasataa.

– Kuulin kaverilta toiminnasta ja vaikutuin heti ensimmäisestä kouluvierailusta. Sieltä lähdettiin kyyneleet silmäkulmissa, muistelee Juha Lauronen.

Vapaaehtoisten motoristien porukka kiertää kouluja lukuvuoden alussa elo-syyskuussa ja keväisin huhti-toukokuussa. Koulukäyntejä on keskimäärin kolme viikossa, paitsi elokuussa jo viidettä kertaa toteutetulla pohjoisen kiertueella, jossa viikon aikana ehdittiin vierailla viidellä eri koululla.

– Useimmiten meidät pyytää kouluvierailulle vanhempainyhdistys tai koulu itse. Parhaillaan varataan jo ensi syksyn vierailuja, kertovat Lauroset.

Koulukäynneille osallistuu vaihteleva määrä vapaaehtoisia motoristeja. Keskimäärin moottoripyöriä on mukana nelisenkymmentä, joskus jopa toista sataa.

– Mukana on kaikenlaista porukkaa, suurin osa on eläkeläisiä kuten mekin.

Nykyään Juha Lauronen on mukana myös MKKV:n hallituksessa ja pyörittää yhdistyksen tuotekauppaa. Tuotot käytetään toiminnan rahoittamiseen, muun muassa yhdistyksen kouluvierailuja varten kouluttamien taikureiden palkkioihin.

– Aiemmin vierailuista on jouduttu perimään kouluilta pääpuhujan bensarahat ja mahdollisen yöpymisen kustannukset, mutta nyt yhdistyksen jäsenmäärä ja sen myötä jäsenmaksutuotot ovat lisääntyneet sen verran, että jatkossa pystymme tekemään koulukäynnit maksutta, iloitsee Lauronen.

Mieleen painuneita kohtaamisia

Kouluvierailut alkavat aina MKKV:n Ari ”Santis” Santaharjun puheella muiden motoristien ollessa ryhmittyneinä pääpuhujan taakse.

–Santiksen puheen aikana isommatkin pojat menevät hiljaisiksi ja moni opettaja pyyhkii silmäkulmiaan, kuvailee Juha Lauronen.

Hän sanoo erottavansa kiusaajat kuulijajoukosta.

– Kiusaajan tunnistaa usein vähän harhailevasta katseesta ja kaverin kanssa naureskelusta. Ehkä heille tulee puheen aikana vähän syyllinen olo.

Motoristit haluavat vierailullaan viestiä, että he eivät hyväksy kiusaamista. Kiusatuiksi joutuneille osoitetaan tukea ja heille halutaan näyttää, ettei heitä ole unohdettu tai jätetty ongelmien kanssa yksin.

–Kerromme ja näytämme, että meitä motoristejakin on joka lähtöön ja silti tulemme kaikki keskenämme toimeen ja autamme aina esimerkiksi tien päällä pulaan joutunutta motoristia.

Puheiden ja taikuriesityksen jälkeen koulukäynnillä siirrytään ulos, jossa koululaiset pääsevät tutustumaan moottoripyöriin lähempää ja juttelemaan motoristien kanssa.

Laurosten mukaan mitä pienemmistä koululaisista on kyse, sen rohkeammin he tulevat juttusille.

– Siinä jutellaan monenlaista. Osa kyselee pyöristä, jotkut kertovat kiusaamisesta ja toivovat sen loppuvan. Lasten välittömyys ja aitous on parasta.

Kristiina Laurosen mieleen on jäänyt moniakin kohtaamisia koululaisten kanssa, viimeisin tältä syksyltä.

– Yksi poika meni nurkan taakse itkemään ja kun kysyttiin mikä hätänä, hän sanoi, että kun motoristit lähtevät kohta pois. Se kertoi aika paljon vierailumme merkityksestä.

Kiusaamisesta myös omaa kokemusta

Laurosilla itselläänkin on kokemusta koulukiusaamisesta, mikä osaltaan on vaikuttanut siihen, että he haluavat olla mukana kiusaamisen vastaisessa vapaaehtoistyössä.

– Minua kiusattiin aikanaan koulussa silmälaseista. Kiusaamisen takia pidin laseja repussa, vaikka ne olisi pitänyt olla päässä, muistelee Juha Lauronen.

Parilla on kiusaamisesta on kokemusta myös omien lastenlasten kautta.

– Tyttären tytärtä kiusattiin jo päiväkodissa ja kiusaaminen jatkui koulussa. Lopulta hän joutui vaihtamaan koulua ja kiusaaminen loppui siihen, kertoo Kristiina Lauronen.

Laurosten mielestä kiusaamiseen pitäisi aina puuttua tiukasti heti kun se havaitaan ja selvittää asiat osapuolten kesken perinpohjin, muuten kiusaaminen voi jatkua peruskoulun jälkeen toiselle asteelle ja aina työelämään asti.

Heidän mielestään on väärin, että kiusaamisen kohde joutuu usein vaihtamaan koulua päästäkseen eroon kiusaamisesta.

– Jos kiusaaja joutuisi aina vaihtamaan koulua, niin ehkä hän jossain vaiheessa ymmärtäisi lopettaa kiusaamisen, kun on riittävän monta kertaa vaihtanut koulua.

Lauroset ovat nähneet koulukäynneillä monia toimivia kouluilla kehitettyjä kiusaamisen vastaisia tekoja ja käytäntöjä.

– Mäntsälässä yhdellä koululla kaikilla oppilailla oli paidat, joihin oli painatettu tekstit ”minä en kiusaa” tai ”meillä ei kiusata”. Siellä ei kuulemma kiusaamista ollut ollenkaan, kertoo Kristiina Launonen.

Myös MKKV:n toiminnalla on kerättyjen palautteiden mukaan ollut positiivista vaikutusta kouluilla.

– Koululla on saattanut pahimman kiusaajan toiminta loppua, tai kiusaaminen on vähentynyt merkittävästi, iloitsevat Lauroset.

Lue myös: Pikkolan oppilaat tutustuivat moottoripyöriin ja kiusaamista vastustaviin motoristeihin: ”Kyllä kiusaamista tapahtuu, mutta mielestäni vähemmän kuin ennen”