Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Paikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fiPaikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fi

Viimeisiä viedään

Kolumni - 25.9.2015 kello 8.14
Mika Säpyskä

Maaseudulla ja sen kylissä on perinteisesti totuttu tekemään ja hoitamaan moni asia itse. On rakennettu tiet ja vedetty sähköt tonteille, pidetty kylän rannat sekä kylätalot kunnossa ja jäädytetty jäät kyläkoulun lapsille.
Kyliltä löytyy itse puuhailtuja postilaatikkokirjastoja, lehtien- ja tavaroidenvaihtopisteitä, kylätoreja ja -kahviloita sekä harrastuspiirejä ja tapahtumia.
Asioita on pakko tehdä itse, sillä kunnolliset palvelut puuttuvat ja viimeisiäkin ollaan lopettamassa. Kun kunta ei ole lähtenyt kehitystyöhön, kyläläiset ovat perustaneet vesiosuuskuntia ja lähteneet toteuttamaan itse valokuituhankkeita.

Maaseutu tuntuu olevan jostain syystä aina se alue, josta palveluja lähdetään ensimmäisenä karsimaan. Kyläkaupat ja postitoimistot ovat jo loppuneet, kauppa-autotkin (lähes) kuolleet.
Kirjastot ja terveysasemat suljetaan, ja jos kylät eivät menettäneet kyläkoulujaan 1960–1970-luvuilla, ne ovat viimeistään nyt liipaisimella. Hyvä jos maaseudulle saa enää rakentaakaan.
Liian usein tuntuu siltä, että maalla asuvia pidetään kunnalle suurena kulueränä, aivan kuin maaseudun toiminnot olisivat saattaneet kunnan talouden rappiolle.
Maaseutuasujia on pidetty myös ilmastorikollisina. Onneksi tutkimuksissa on viime vuosina todettu, että maaseudun asukkaiden hiilijalanjälki on huomattavasti kaupunkilaisia pienempi. Kaupungeissa ihmiset kuluttavat enemmän, hankkivat palveluja ja matkustavat.
Myös Aalto-yliopiston tutkimusryhmä havaitsi vastikään, että tiiviiden kerrostalovaltaisten keskusta-alueiden hiilipäästöt eivät ole pienentyneet, kun taas pientaloalueiden ovat.

Monen asian lakkauttamista perustellaan säästöillä, vaikka esimerkiksi kyläkoulujen lakkauttamisella säästöä ei yleensä saavuteta.
Onneksi kunnan rahankäytössä nähdään välillä myös nykyhetkeä pidemmälle. Esimerkiksi Kangasalan sosiaali- ja terveyskeskuksessa todettiin, että kunnalle tulee halvemmaksi palkata oma psykiatriaan erikoistunut lääkäri ja psykiatrinen sairaanhoitaja kuin ostaa palvelut ulkopuolelta.
Kaikille ei tällaista tulevaisuuteen tähtäävää luovuutta ole riittänyt. Esimerkiksi kun kyläyhdistykset ja vanhempainyhdistys olivat palkkaamassa Kautialan kouluun esikouluopettajaa täksi lukuvuodeksi, jotta oppilaita ei olisi tarvinnut kuljettaa pois kotikylältä esikouluun, tämä ei kunnalle kelvannut. Ei, vaikka se olisi järjestelyllä säästänyt huomattavasti myös kuljetuskustannuksissa.

Maaseudun viimeisten palvelujen, kuten kyläkoulujen lopettaminen, jouduttaa maaseudun alasajoa. Palvelujen lakkautus vähentää kylän vetovoimaa, lisää poismuuttoa ja vähentää tulomuuttoa.
Ihmiset hakeutuvat joko muiden kuntien maaseuduille tai oman kunnan tiiviimmin asutuille alueille.
Oikeasti kunnalle tulisi kuitenkin halvemmaksi, jos asutusta ohjattaisiin kyliin ja haja-asutusalueille, paikkoihin joihin ei järjestetä tai edes odoteta uusia palveluita.
Tuntuu silti, että on aivan sama, mitä maalla asuvat toivovat ja ajattelevat. Herrat ovat päätöksensä tehneet, eivätkä lähde niitä muuttamaan, vaikka maaseudun mummot kivittäisivät rivissä ikkunoita (enkä siis todellakaan kehota niin tekemään).
On vain toivottava, että päättäjät hyväksyvät sen, että maallakin saa olla elämää – ja edes yksi palvelu.

Lähetä tekstari!
Kommentoi / Keskustele aiheesta
Lähetä tekstari!
~
Takaisin ylös