Yksi sote-uudistukselle asetettu tavoite on kustannusten hillitseminen. Hyvinvointialueuudistus uusine alueellisine hallintokerroksineen ei itsessään tähän tavoitteeseen pääse. Pirkanmaan hyvinvointialueen onkin ensitöikseen ratkaistava, kuinka sote- ja pelastuspalvelut rahoitetaan kestävästi, jotta rajalliset resurssit riittävät laadukkaisiin palveluihin. Väestön ikääntyminen, koronakriisin aiheuttama hoitovelka ja kasvaneet mielenterveyden ongelmat ovat vain joitain esimerkkejä, jotka lisäävät hoidon ja hoivan tarvetta ja joihin hyvinvointialueen on pystyttävä vastaamaan.
Sote- ja pelastuspalveluiden rahoittamisesta on erilaisia näkemyksiä. Kokoomuksen näkökulma on selkeä. Maakuntaveroa ei pidä säätää. Maakuntaveron puolustajat ovat perustelleet veroa sillä, että se tuo hyvinvointialueille kannustimen huolehtia taloudesta ja palveluiden tehokkaasta tuottamisesta, koska päätösvalta sekä tuloista että menoista on hyvinvointialueella itsellään. Tämä ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa, koska mahdollinen maakuntavero vastaisi vain pienen osan hyvinvointialueen rahoituksesta ja valtion kautta tulisi rahoituksesta edelleen leijonanosa. Hyvinvointialueiden välille tulisi joka tapauksessa myös verojen tasausjärjestelmä, jotta alueet, joilla on enemmän iäkästä ja sairastavaa väestöä saavat riittävästi rahoitusta palveluidensa tuottamiseen.
Sen sijaan maakuntavero tulisi väistämättä kiristämään työnteon verotusta ja siten lisäämään suomalaisten verotaakkaa. Kokonaisveroaste on Suomessa jo nyt maailman korkeimpia, eikä se saa enää enempää nousta. Työnteon pitää aina olla kannattavaa. Kun ihmisille jää enemmän palkasta käteen, lisää se ostovoimaa, työtä ja elinvoimaa sekä sitä kautta myös sote- ja pelastuspalveluihin jaettavaa veropottia.
Kestävä taloudenhoito on tähän saakka turvannut sen, että saamme elää hyvinvointivaltiossa, jossa on yksi maailman parhaasta terveydenhuollosta. Tästä täytyy pitää jatkossakin huolta, jotta terveyttä ja turvallisuutta riittää myös tuleville sukupolville. Hyvinvointialueella pitää rajalliset resurssit käyttää järkevästi ja tehokkaasti tuotettuihin palveluihin ja huolehtia, ettei hallinto kasva liian leveäksi. Uusien toimintatapojen löytäminen ja Pirkanmaan alueella jo olevien parhaiden käytänteiden hyödyntäminen ovat tärkeässä roolissa. Esimerkiksi digiloikka täytyy sote-palveluissa ottaa mahdollistamalla chat-palvelut ja etävastaanotot. Ennaltaehkäisevään ja ajoissa annettuun apuun täytyy satsata, jotta vältämme raskaampia ja kalliimpia hoitopolkuja. Tarvitsemme myös yksityistä ja kolmatta sektoria palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Myös palveluverkko tulee ensimmäisen aluevaltuuston tarkasteltavaksi. Uskon, että moni pirkanmaalainen jakaa kanssani ajatuksen, että viime kädessä on parempi satsata laadukkaaseen ja ajoissa saatavaan palveluun kuin seiniin.
Pidetään siis huolta vastuullisesta taloudenhoidosta myös Pirkanmaan hyvinvointialueella!
Lue lisää: saanavahvelainen.fi tai www.facebook.com/VahvelainenSaana
